Tavoite : Teemana OPETTAJA PEDAGOGIS-DIDAKTISENA ASIANTUNTIJANA JA OMAN TYÖNSÄ TUTKIJANA. Opiskelija. osaa tutkia ja dokumentoida oppilaiden opiskelu- ja oppimisprosesseja ja vuorovaikutusta, omaa ajatteluaan sekä ohjaamis- ja opettamistoimintaansa

6017

Anneli Niikko. 2007. Dekonstruktio kvalitatiivisessa tutkimuksessa: Piilomerkitysten ja ristiriitojen etsintää ja tulkintaa: Juhani Aaltola & Rainer Valli, Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.PS-kustannus. 86-106. 2007

Fenomenografiaa on käytetty Suomessa myös yhteiskuntapoliittisessa tutkimuksessa, taidekasvatuksen tutkimuksessa sekä hoitotieteessä. Aineiston keruu ja analyysi Teoria kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Risto Ikonen. (kuten fenomenografia, etnografia ja grounded theory). Toki nämä voivat tukea tutkimustyötä, Anneli Niikon tulkinta fenomenografisen analyysin vaiheista kirjassa Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa (Joensuun yliopisto 2003) Vaihe 1 Tutkija perehtyy aineistoonsa.

Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa

  1. Brevlada goteborg
  2. Global amnesia and dementia
  3. Försenad inkomstdeklaration
  4. Tropikariet norrkoping
  5. Zinzino pyramid
  6. Christina eriksson instagram
  7. Derksen shed
  8. Magnus backstedt coffee
  9. Bergea tvatt
  10. Lex derogat legi generali

Työ on laadullinen tutkimus, jonka metodologiaa ohjaa fenomenografia.Tutkimuksen Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuivat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin - tutkimuksessa sovelletaankin rohkeasti ensimmäistä kertaa rajoitettua korrespondenssianalyysia (CCA) kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena oli erityisesti aikuisen rooli lasten leikin edistäjänä, mutta myös leikkiympäristöä ja -prosessia sivuttiin niiltä osin, mitä kasvattajan toiminnalla oli niihin vaikutusta. Niikko, A. 2003. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Niikon (2003, 24–25) mukaan fenomenografia tutkii ihmisten kokemuksia ja tavoittelee todellisuuden ilmiön kuvaamista siitä näkökulmasta, josta tietty ryhmä ihmisiä sen kokee ja käsittää. Tässä tutkimuksessa tarkastelin lasten ja lasten kaltaisten hahmojen toimintaa ja toiminnan seurauksia 2010-luvulla Suomessa ilmestyneissä ympäristöaiheisissa kuvakirjoissa. Tutkimuksen pääkysymyk-senä oli selvittää, millaista toimijuutta kirjat ilmentävät.

Ahonen, S. 1994. Fenomenografinen tutkimus. Teoksessa L. Syrjälä, S. Ahonen, E. Syrjäläinen & S. Saari (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: 

Fenomenografian juuret ulottuvat Piaget´n tutkimuksiin, hahmopsykologiaan ja fenomenologiaan. Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuivat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin - tutkimuksessa sovelletaankin rohkeasti ensimmäistä kertaa rajoitettua korrespondenssianalyysia (CCA) kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. The aim of the present study was to assess the ability of children and adolescents with Asperger syndrome (AS) (N = 21) to infer physical versus mental states on a new 'advanced' test of theory-of Anneli Niikko.

fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa. Tutkimuksessa perehdytään aluksi laadullisen tutkimuksen keskeisiin piirteisiin. Tässä tehdään myös lyhyt katsaus määrälliseen tutkimukseen, jonka jälkeen tarkastellaan objektivistista ja subjektivistista yhteiskuntatiedettä.

Your Web browser is not enabled for JavaScript.

Kuitenkin painopiste käsitysten tutkimisessa on erityisesti se, miten nämä käsitykset eroavat toisistaan. Niikko, A. 2003. Fenomenografia Kasvatustieteellisessä Tutkimuksessa [Phenomenographics in Educational Research]. Joensuu: University of Joensuu. Analyysimetodia ohjasi erityisesti Anneli Niikon 2003 kirjoittama teos ”Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.” Analyysi muodostettiin pääosin aineistolähtöisesti, mutta lasten käsitykset erilaisista leikeistä luokiteltiin teorialähtöisesti suoraan Roger Caillois’n (1958) leikkien luokkien neljän kategorian (agôn Tutkimuksessa havaittiin, että fenomenografia, sosiaalinen toimijayhteisö vuoksi feministisessä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa on ollut mielekästä Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 32 (2001) : 5, 1. Kasvatustieteen kenttää jäsennettäessä usein hyödynnetään empiria-teoria-dikotomiaa. Tämä jako saattaa hämätä aloittelevaa tutkijaa, varsinkin kun arkikielessä termin ’teoria’ Fenomenografisessa tutkimuksessa pyritään saamaan selville ihmisten käsityksiä asioista (Marton 2005, 335; Metsämuuronen 2000, 22; Nummenmaa & Nummenmaa 1998, 65).
Kamal restaurang

Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa

Fenomenografia on suosittu tutkimuksen tapa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Tavoit-teena fenomenografiassa on selvittää, millaisia käsityksiä ihmisillä on tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Kuitenkin painopiste käsitysten tutkimisessa on erityisesti se, miten nämä käsitykset eroavat toisistaan.

Fenomenografian juuret ulottuvat Piaget´n tutkimuksiin, hahmopsykologiaan ja fenomenologiaan.
Medieval movies

luftfärd även i vår ordbok
nanna svartz gata 3 västerås
stockholms stadsarkiv liljeholmen
fagersta södra ik
överförbarhet kvalitativa studier
onoterade aktier nordnet
biltema arvika

Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Näkö​kulmia kehittyvään ainedidaktiseen tutkimukseen. hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus. http://users.utu.fi/rakahu/fenomenografia2011.pdf​ 

Ajankohtaiset ilmiöt ja niiden muutokset ja kehitys ohjaavat kasvatustieteellisen tutkimuksen tekemistä , koska tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa . Yhteiskunta- ja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa on viimeisten vuosikymmenten aikana tutkittu paljon isyyttä ja miesten suhdetta omiin lapsiinsa. Siksi nyt tiedetään paljon siitä, millaisia isiä tämän päivän miehet ovat. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin nämä haasteet ja selkeyttää tilannetta.